Viime talvena, ollessani vielä neulonnan sijaan täysipainoinen virkkauksen ystävä, värkkäsin Murulle pipon. Ruskeaa ja moniväristä ruskeaa (en muista väriä enkä jaksa selvittää :D) Seiskaveikkaa käyttäen piposta tuli ihan nätti, mut valitettavasti virkattu pipo vaan venyy käytössä. Viime talven tuloksena pipo on nyt aika löysä eikä kovin tiivis, kuulemma "korvat jäätyy". Päätin, että on aika uuden.
Tän pipoprojektin takia opettelin neulomaan, sillä ajattelin neulotun pipon olevan parempi/lämpimämpi/istuvampi/käytännöllisempi/hienompi - mitä se useimmiten onkin. Ennen pipoon ryhtymistä harjoittelin muita juttuja: opettelin neulomaan oikeaa, nurjaa, erilaisia pintoja. Aloittelin kaulahuivia ja pyöräytin säärystimet. Olin valmis ekaan neulottuun pipoon! Tein sen, ja mielestäni ensipipoksi ilman ohjetta siitä tuli ihan onnistunut. Harmi vaan, että Novita Sointu, nelospuikot ja 96 silmukkaa ei ihan riittäneet Murun päälle, joten otin pipon itselleni ja päätin tehdä Murulle uuden. (Myöhemmin kyllä iskä taisi pölliä mun pipon - omaa syytäni, mainostin pipoa sille.)
Netti on kiva - ei mennyt kuin hetki, ja löysin ihanan Jacques Cousteau -pipon ohjeen. (Täällä!: http://typyp.ajatukseni.net/2008/11/11/jacques-cousteau-pipo/. Muutenkin täältä löytyy ihan superhienoja neuloksia, pakko kokeilla yhtiä lapasia joskus!) Samasta harmaasta Novita Soinnusta pyörittelin nelosen sukkapuikoilla mainion pipon! Siitä tuli ihanan muhkea ja pehmeä. Tupsu olisi tosi kiva lisä, mutta pitänee kysyä uuden omistajan mielipidettä ensin. Ohje oli tosi helppo ja kiva, joten taidan pyöritellä tosta itsellenikin vähän löysemmän pipon. 8) Kuvassa pipo näyttää muuten aika hassulta ja möykkyiseltä, mutta oikeasti onnistuin luomaan siitä jopa melko tasaisen.
Neulontahuumassa kun olen niin luulen, että teen itselleni aika monta muutakin pipoa tänä talvena... Myös Johannan 15-vuotispipo on jo aloitettu (Novitan Saana, kutakuinkin luumunvärinen) ja valmistunee varsin sopivasti neidin 18-vuotispäiville tammikuun loppuun. Kolme vuotta myöhässä, mutta ehkä kuitenkin onneksi nyt kun ei milloinkaan i think.
Joululomalla sain valmiiksi myös kummipojalleni á 6kk suunnittelemani peiton. Valkoisella Novita Tempolla ja 80cm seiskakoon pyöröpuikoilla peitto valmistui jos ei vaivattomasti niin ainakin mukavasti. Ala- ja yläreunissa ja sivuilla on pari senttiä ainaoikeaa, muuten peitto on niinsanotusti raksikuvioitu. Koko on noin 80cmx80cm (en ehtinyt mitata, joten arvio), eli peiton alle mahtunee vähän isompikin mötkylä pötköttelemään. Lopputulos oli aivan mahtavan halittava ja ihanan pehmoinen, toivottavasti peitolle on käyttöä. Valmiista peitosta tosin keittiön loisteputken valossa huomasin, että langan väri oli muuttunut kesken neulonnan, ja peitossa oli valkoinen raita. Onneksi se ei näy joka valossa, eikä luultavasti haittaa käytössä. Muuten peitto oli tasavärinen, vaikka lankoja olikin sattunut ainakin kolmesta eri värierästä. Lankaa käytin vähän reilut viisi kerää ja ohje oli Elisabeth Norinderin Neulo! -kirjasta.
Johannan pipon jälkeen teen varmaan lapaset siitä ylijääneestä monivärisestä ruskeasta Seiskaveikasta, koska haluisin neuloa jotain raitaisaa. :D Villasukat kiinnostaisivat myös, mutta kantapääkammo on vielä ehkä liian suuri. Later!
Tajusin pari päivää sitten että tiistainahan on tulossa MAA3-uusinta johon hätäpäissäni ilmoittauduin. Pitäskö ehkä lukea? Ei tuo geometria ole kovin vahvassa muistissa parin vuoden takaa. Kurssista tuli hyvä numero, mutta voi sitä vielä nostaa :D Yritän vaan varmistella matikan kymppiäni, jos tän jakson kaksi kurssia menee jostain syystä huonosti.
YO-kirjoitukset aiheuttaa myös jo pientä paniikkia; kuka hullu kirjoittaa kuusi ainetta, jos ei ole pakko? Olisin selvinnyt neljällä, mutta nappasin vielä ruotsin uusittavaksi ja terveystiedon ylimääräiseksi jos ja kun fysiikka menee huonosti (good call). Eli keväällä lähtee noiden lisäksi vielä äikkä, pitkä matikka ja enkku. Ehkä vois pikkuhiljaa alkaa lukea, vähintään E:tä haen kaikista paitsi fysiikasta olisin enemmän kuin tyytyväinen M:ään. Ai niin ja se ruotsi, laudaturhan sieltä pitäisi nyt tulla kun uusimaan kerta lähdin. APUA miten selviän, pitäs lukee kauheesti! En ole mitenkään yli-innokas opiskelija ja keskittymiskykyni riittää noin tunnin lukemiseen. Sitten ois vielä pääsykokeet......................... Mut jospa yritän nyt ensin selvitä noista kirjoituksista (fysiikka :<<<<) ja miettiä (= panikoida) sitten hakemista tarkemmin. Yyh.
Tän pipoprojektin takia opettelin neulomaan, sillä ajattelin neulotun pipon olevan parempi/lämpimämpi/istuvampi/käytännöllisempi/hienompi - mitä se useimmiten onkin. Ennen pipoon ryhtymistä harjoittelin muita juttuja: opettelin neulomaan oikeaa, nurjaa, erilaisia pintoja. Aloittelin kaulahuivia ja pyöräytin säärystimet. Olin valmis ekaan neulottuun pipoon! Tein sen, ja mielestäni ensipipoksi ilman ohjetta siitä tuli ihan onnistunut. Harmi vaan, että Novita Sointu, nelospuikot ja 96 silmukkaa ei ihan riittäneet Murun päälle, joten otin pipon itselleni ja päätin tehdä Murulle uuden. (Myöhemmin kyllä iskä taisi pölliä mun pipon - omaa syytäni, mainostin pipoa sille.)
Netti on kiva - ei mennyt kuin hetki, ja löysin ihanan Jacques Cousteau -pipon ohjeen. (Täällä!: http://typyp.ajatukseni.net/2008/11/11/jacques-cousteau-pipo/. Muutenkin täältä löytyy ihan superhienoja neuloksia, pakko kokeilla yhtiä lapasia joskus!) Samasta harmaasta Novita Soinnusta pyörittelin nelosen sukkapuikoilla mainion pipon! Siitä tuli ihanan muhkea ja pehmeä. Tupsu olisi tosi kiva lisä, mutta pitänee kysyä uuden omistajan mielipidettä ensin. Ohje oli tosi helppo ja kiva, joten taidan pyöritellä tosta itsellenikin vähän löysemmän pipon. 8) Kuvassa pipo näyttää muuten aika hassulta ja möykkyiseltä, mutta oikeasti onnistuin luomaan siitä jopa melko tasaisen.
Neulontahuumassa kun olen niin luulen, että teen itselleni aika monta muutakin pipoa tänä talvena... Myös Johannan 15-vuotispipo on jo aloitettu (Novitan Saana, kutakuinkin luumunvärinen) ja valmistunee varsin sopivasti neidin 18-vuotispäiville tammikuun loppuun. Kolme vuotta myöhässä, mutta ehkä kuitenkin onneksi nyt kun ei milloinkaan i think.
Joululomalla sain valmiiksi myös kummipojalleni á 6kk suunnittelemani peiton. Valkoisella Novita Tempolla ja 80cm seiskakoon pyöröpuikoilla peitto valmistui jos ei vaivattomasti niin ainakin mukavasti. Ala- ja yläreunissa ja sivuilla on pari senttiä ainaoikeaa, muuten peitto on niinsanotusti raksikuvioitu. Koko on noin 80cmx80cm (en ehtinyt mitata, joten arvio), eli peiton alle mahtunee vähän isompikin mötkylä pötköttelemään. Lopputulos oli aivan mahtavan halittava ja ihanan pehmoinen, toivottavasti peitolle on käyttöä. Valmiista peitosta tosin keittiön loisteputken valossa huomasin, että langan väri oli muuttunut kesken neulonnan, ja peitossa oli valkoinen raita. Onneksi se ei näy joka valossa, eikä luultavasti haittaa käytössä. Muuten peitto oli tasavärinen, vaikka lankoja olikin sattunut ainakin kolmesta eri värierästä. Lankaa käytin vähän reilut viisi kerää ja ohje oli Elisabeth Norinderin Neulo! -kirjasta.
Johannan pipon jälkeen teen varmaan lapaset siitä ylijääneestä monivärisestä ruskeasta Seiskaveikasta, koska haluisin neuloa jotain raitaisaa. :D Villasukat kiinnostaisivat myös, mutta kantapääkammo on vielä ehkä liian suuri. Later!
Tajusin pari päivää sitten että tiistainahan on tulossa MAA3-uusinta johon hätäpäissäni ilmoittauduin. Pitäskö ehkä lukea? Ei tuo geometria ole kovin vahvassa muistissa parin vuoden takaa. Kurssista tuli hyvä numero, mutta voi sitä vielä nostaa :D Yritän vaan varmistella matikan kymppiäni, jos tän jakson kaksi kurssia menee jostain syystä huonosti.
YO-kirjoitukset aiheuttaa myös jo pientä paniikkia; kuka hullu kirjoittaa kuusi ainetta, jos ei ole pakko? Olisin selvinnyt neljällä, mutta nappasin vielä ruotsin uusittavaksi ja terveystiedon ylimääräiseksi jos ja kun fysiikka menee huonosti (good call). Eli keväällä lähtee noiden lisäksi vielä äikkä, pitkä matikka ja enkku. Ehkä vois pikkuhiljaa alkaa lukea, vähintään E:tä haen kaikista paitsi fysiikasta olisin enemmän kuin tyytyväinen M:ään. Ai niin ja se ruotsi, laudaturhan sieltä pitäisi nyt tulla kun uusimaan kerta lähdin. APUA miten selviän, pitäs lukee kauheesti! En ole mitenkään yli-innokas opiskelija ja keskittymiskykyni riittää noin tunnin lukemiseen. Sitten ois vielä pääsykokeet......................... Mut jospa yritän nyt ensin selvitä noista kirjoituksista (fysiikka :<<<<) ja miettiä (= panikoida) sitten hakemista tarkemmin. Yyh.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti